My pets

19.7.2014

Lauantaiyön rietoksi teen yhden postauksen 'Coming up' -listasta. Tänään on siis valokeilassa kolme, maailman ihaninta karvakasaani!

Pörri


Pörri (synt. 11.06.2011 ♂) on meidän elukoista vanhin sekä ainoa (teddy)marsu. Ostin aikoinaan eksäni kanssa Pörrin muutettuamme Helsinkiin. Oltiin Sellon Faunattaressa katsomassa karvakavereita (niinkuin aina jos lähtee mun kanssa ostoskeskukseen, jossa on eläinkauppa), ja sattumalta sinne oli juuri tuotu monta marsuveljestä. Pörri erottui heti joukosta - nimenomaan tuon pörröisen turkkinsa takia. Mielestäni se oli söpöin ja ihanin ilmestys ikinä, mutta emme voineet heti ottaa sitä mukaamme (en muista enää syytä). Stressasin koko yön, että eihän kukaan muu ole kerinnyt ostamaan sitä. Lähdettiin aikaisin aamulla hakemaan pikkukaveri meille (tällöin minulla oli toinen marsu ennestään, nimeltään Nuutti). Pörri ei ole oikeastaan koskaan tullut toimeen muiden marsujen kanssa, joten se on pärjännyt hyvin yksin. Kanien kotiuduttua meille Pörristä on tullut normaalia pirteämpi ja tykkää varsinkin tästä pienemmästä Nuusku-kanista! Pörrillä on näiden kolmen vuoden aikana ollut pahojakin sairauksia, mutta kaikista on pikkukaveri selvinnyt. Toivottavasti tepastelee vielä meidän seurana pitkään!


Buffy "Pahvi"


Buffy (synt. 29.12.2012 ♀) eli tutummin Pahvi on hermeliinikani, joka on minun ja Tommin ensimmäinen yhteinen lemmikki ja ensimmäinen kani ylipäätänsä. Olin haaveillut kanista vuosia, mutta asuessani kotona Nummelassa porukat vastustivat pupuja viimesimpään saakka, koska tuhoavat kaiken jne. Mietin pitkään, että ottaisinko toisen pikkueläimen vai en, koska olin haaveillut myös koirasta, mutta totesin, etten ole vielä valmis sellaiseen sitoumukseen yksin (enkä ainakaan näillä duuniajoilla). Lontoosta tultuani 2013 maaliskuussa, kävimme Tommin kanssa hakemasta Itiksen Megaeläimestä pikkuisen Buffy-kanin. Kaikkien mielestä Buffy on erityisen suloinen kani (vaikkakin jos googlettaa 'netherland dwarf' tulee kymmeniä samannäköisiä kaneja :D). Buffy on meidän mielestä silti kaikista suloisin, ja tämän talon pikkuinen prinsessa, joka pitää meitä kaikkia muita alamaisinaan! Kaikki reviiri on Buffyn eikä niistä jousteta. Piste.


Nuusku


Nuusku (synt. 20.06.2013 ♂?) on myöskin hermeliinikani. Ja ennen kuin kukaan kerkeää kysyä, miksi tuossa näkyy kysymysmerkki niin me ei olla aivan varmoja, onko se tyttö vai poika. :D Syntymätodistuksessa lukee uros, mutta me ei silti olla hirmu vakuuttuneita, että se pitää paikkaansa (käyttäytyminen on enemmän naarasmaista). Mutta me pidetään häntä meidän pikkusena poikana! Nuusku on tosiaan haettu Itiksen Faunattaresta, viime vuonna synttäreideni jälkeen. Nuuskulla on epätavallisen suuret silmät ja pienet korvat (kuvista tätä on vaikeaa hahmottaa). Muutenkin Nuusku on jäänyt paljon pienemmäksi, kuin Buffy. Nuusku on meidän talon "siivooja", joka käy kaikkien häkeissä aurailemassa sisustuksen siistimmäksi; puruja ei siis saa olla kuin yhdessä nurkassa, muovitasanteilla ei saa olla mitään ylimääräistä jne jne. Nuusku on täysin vastakohta muista karvavauvoista, koska Nuusku tykkää pestä ja huolehtia muista, toisin kuin nuo kaksi muuta......... Meidän pikku silmäterä!

Olen kuullut useasti, että "miten muka tommosista on mitään iloa?" Meille on ollut näistä pikkusista niin paljon iloa, että alta pois. Eläimen koko tai älykkyys ei mielestäni merkitse mitään, jos lemmikki on sinulle rakas. Meillä kanit saavat olla melko ruhtinaallisesti vapaalla, koska ovat oppineet tekemään tarpeensa häkkeihin eivätkä tee ilkivaltaa (mitä nyt muutamat omaa tyhmyyttään jätetyt kuulokkeet saaneet kyytiä). Ruokimme niitä pari kertaa päivässä, leikimme niiden kanssa, syleilemme niitä ja ulkoilutamme, kun siltä tuntuu. En siis hirveästi näe eroja esimerkiksi kissan kanssa. Jos oppii kuuntelemaan näiden pikkuisten tarpeita, niistä voi saada jopa kymmeneksi vuodeksi ystävän - minun tapauksessani perheenjäsenen, pienen vauvelin. Tulevaisuudessa toivon, että minunkin lapseni haluaa joskus itselleen pienen kanivauvan. Ei tässä voi paljoa muuta sanoa. Mielettömän ihania eläimiä.


: Necromantic

Ilosaarirock '14 & HSC

15.7.2014

Hey! Vihdoinkin kunnollisen koneen äärellä. Lähdettiin perjantaina ajamaan Ilosaarirockiin neljältä iltapäivällä (juuri sopivasti ruuhka-aikaan!) duunikavereideni Krisun ja Sofian kanssa. Perillä oltiin aika tasan tarkkaan kymmeneltä illalla ja jonotettiin ravileirintään kaksi tuntia. Voi jeesus, oli kyllä jalat ja selkä kipeänä sen jälkeen. Pystytettiin teltat melko sivuun vesipisteen lähelle, jossa oli iso telttaporukka, johon tutustuttiin. Istuttiin heidän kanssaan oikeastaan kaikki päivät, illat ja yöt, kun ei oltu töissä tai katsomassa muutamia artisteja. Oli tosi mukavaa tutustua uusiin ihmisiin, ja varsinkin noin helvetin hauskoihin! Nämä leiriläiset oikeastaan pelastivat mun reissun, koska tapahtui muutamia perin vittumaisia muuttujia, joista en ala selitellä sen enempää. Ensi kerralla tietää sitten paremmin.

Mutta salaperäisestä angstista huolimatta tykkäsin käydä katsomassa Studio Killersiä ja Turmion Kätilöitä. Ainoa nega oli, että Killersit aloitti klo 22 ja Kätilöt 22.30, joten en kerennyt kuulla kuin vissii neljä biisiä Killerseiltä. Onneksi edes Eros and Apollo -biisin, joka on yksi lemppareistani. Kätilöiden keikalla mua varmaan luultiin todella känniseksi piripotilaaksi, koska tanssin yksin randomien keskellä, joista kukaan ei edes heilauttanut vähän kättä. Olin varmaan tosi huvittava näky. No, ainakin tuli tanssittua jalat kipeäksi! Erityisen kivaa oli kuulla ensimmäistä kertaa Nimi kivessä  livenä, saan siitä aina kylmiä väreitä. Ihana biisi!


Sunnuntaina meillä oli iltavuoro, joten päästiin ajamaan kotiin vasta 00.30 jälkeen, ja loppupeleissä pysähdyksien takia oltiin mun ja Tommin kotipihalla vasta kahdeksalta aamulla. Oli kyllä super ihanaa nukkua omassa sängyssä, kun oli joka yö nukkunut epämukavalla retkipatjalla sen 2-4h per yö. Ja oli kyllä hirmuisen ikävä tuota komeampaa osapuolta sekä karvaisia vauveleita! Oma koti on aina paras paikka. ♥ Tuliaisina tuli keltainen duunipaita ja kojusta ostettu kotka-paita sekä tietenkin miljoona itikanpistoa ja mustelma. Ainiin.. Sain myös lempinimen epäovimattotossu. Miettikääpä sitä!


Maanantaina ei tehty mitään ihmeellistä, lähinnä koomattiin koko päivä. Käytiin sentään Tommin siskon kanssa syömässä Itiksen Fonda Del Solissa. Tänään haettiin meille toinen auto (älkää kysykö miksi), joka on ehkä jäätävin laatikko ikinä - Fiat Tipo. Semisti nauratti, kun Tommi ajo sen kanssa meidän pihaan. Onpahan "tyylikäs" vara-auto!

Tämän päivän lookki, ja festareilta ostettu miesten paita, josta taioin näppärästi topin!

Suoriuduttiin myös pari tuntia sitten Helsinki Shooting Clubilta, jossa oltiin tutustumiskäynnillä. Voin kyllä sanoa, että sain rahalleni täysin vastinetta! Todella positiivinen kokemus oli, haluaisin mennä uudelleenkin! Aluksi vähän osui ammukset sinne tai tänne, mutta pikku hiljaa kaikki osuivat tauluun ja suurinosa mustaan alueeseen. Ei ihan joka viikko olis varaa tuohon harrastukseen, mutta jos edes pari kertaa vuodessa pääsis käymään niin olis melko huippua. Jeejee, tänään on hyvä päivä!


: Necromantic

Ask me!

10.7.2014

Nyt tää bloggauksen määrä lähtee taas ihan lapasesta, vaikka just valitin mun motivaation puutetta, hehee. Mutta joo, eilen kelailin, etten ole täällä blogissa tehnyt vielä yhtään Kysy -postauksia. Tämä poikkeaa siitä, että kysymysten lisäksi haluaisin ihmisten ehdottelevan erilaisia kuvia,  mitä laitan kysymyspostauksen joukkoon. Esimerkki: Minkä värinen auto teillä on? Ja kuvaehdotus olisi sinusta kaasunaamari päässä, pieruverkkarit jalassa keskellä rantaa.


Kaikki kysymykset ja kuvaehdotukset tietenkin hyvällä maulla varustettuna - huumori ei tosin ole koskaan kiellettyä! Kaikki kysymykset tähän postaukseen, aikaa on ensi tiistaihin 15.7. asti.

: Necromantic

Psst.. Huomenna suuntaan kohti Ilosaarirockia. Julkaisen kommentteja kännykälläni aina hyvän paikan tullen. Mutta kaikki reippaat ja ihanat söpöläiset tulkaa vetämään hihasta, jos bongaatte minut! :)

Ain't no role model

9.7.2014

Heya! Sain tänään jonkun vuosisadan idean, että voisinpa bloggaa ensimmäistä kertaa meidän vauva-parvekkeella. Sää on ihana, ilma lämmin ja Fantan mandariinilimu piristää mukavasti. Oikeen hohdokasta bloggaamista siis, jos en sanoisi!

Nojoo, nyt asiaan. Tänään laittauduin ihan överisti, jotta saisin otettua kunnon asukuvia muuallakin kuin ahtaassa yksiössä. Meillä on ihania polkuja ja metsiä tässä vieressä, jossa saa rauhassa kuvailla ilman ihmeellisempää hämminkiä. No, tietenkin heti kun astuin ulos ovesta kamera kädessä niin aurinko meni pilveen. Yritin siitä huolimatta ottaa itselaukaisimella kuvia, mutta alhaalta päin otetut kuvat ovat yrjöttäviä (ei löytynyt isompia kiviä, johon laittaa kamera,) ja kaikista tuli huonolaatuisia ja tummia. Vähän kyllä ärsytti. Selailen vielä joku päivä pääkoneella, että onko edes osa niistä pelastettavia. Joudumme siis tänään(kin) tyytymään Instagram-laatuun. Sry mussukat!

Näettekö, kuinka hienosti laitoin tummansinistä luomiväriä mustiin kohtiin? ♥
No vittu en minäkään. Yritin niin hyvin meikata ja saman tien katos pikseleihin. :(
Jäätävä juurikasvu ja kulahdus.

Päädyin myös jotenkin tylsyyksissäni selailemaan jälleen kerran REPO! The Genetic Opera -kauhumusikaalin videoita Youtubesta, ja koska Blind Mag  on uh-ah-ja-nam, niin lisäsin vielä lisää överinä meikkiä ja muutamat tekoripset. Ajattelin tämän tyylistä settiä ensi halloweeniksi tai mahdollisiin naamiaisiin, tietenkin paremmin tehtynä ja jollain hienoilla piilareilla. Yes/No?


Ja hei - ne mun hehkuttamat vaatteet tuli! Rakastuin heti. Kaksi ihanaa paitaa ja pinssiä. Toi vasemman puoleinen WCC:n paita on mun uusi rakkaus, osaan niin kuvitella sen nahkatakin, nahkahameen, niittivyön, verkkosukkisten ja viininpunasten tennareideni kanssa. Rokkityttö iz happeeh!


Oon myös vakavissani miettinyt blogin nimenvaihtoa. Joo tiiän tiiän, ärsyttävää, perseestä jne, mutta vaikka edelleenkin tatuointi-innostus on ja pysyy, on syksyn mittaan tulossa blogiini enemmän hius-/koulujuttuja kaiken muun tilpehöörin lisäksi. Pidän nimestä eikä siinä mitään, mutta haluaisin ehkä jonkun täysin uniikin, joka sisältää kaikkea, mistä pidän: tatuoinnit, hiukset, meikkaus/maskeeraus, sisustaminen, piirtäminen/maalaaminen, musiikki, läheiset, matkustelu, shoppailu, kuulumiset, unelmat/haaveet, lemmikit, kauhuelokuvat, moottoripyörät.. Kaikki maan ja taivaan väliltä, mitä rakastan ja mitkä tekevät minusta juuri sellaisen kuin olen. Ei enää mitään "Necromantic's World" -tyyppistä vaan joku yksi hyvä nimi, joka kuvastaa minua ja mieltymyksiäni. Kaverit on luvanneet laittaa mulle nimiehdotuksia Facessa, super awws! Katsotaan, jos jokin hyvä vaihtoehto tulisi vastaan.. :-)

: Necromantic

But every night, they fall like dominos

8.7.2014



Tänään ollut jotenkin tosi kiva päivä, vaikkei olla tehty juuri mitään. Nukuttiin miehen kanssa myöhään, aamukahveiltiin rauhassa jne. kunnes tuli viestiä Postista, että Nicca kampaamotukun  tilaus on saapunut Pasilan Smart Postiin. Tein tosiaan tilauksen pe-la välisenä yönä ja nyt jo oli saapunut noudettavaksi! En voi kuin arvostaa kyseisen tukun nopeutta ja palvelua, ehdottomasti täydeet pisteet täältä päin. Otin vähän varaslähtöä koulutarvikkeiden hankitaan, koska olen a) maailman huonoin säästämään rahaa, b) olen kärsimätön ja c) elokuun alkuun asti on hyviä tarjouksia. Onnellinen, tuleva opiskelija kiittää!

Tilauksessa tuli siis kaksi harjoituspäätä (nimettiin ne Tepoksi ja Almaksi), 5,5'' leikkaussakset,
Gamma Piun E.T.C Light fööni ja essu tarvikekotelolla. Alkais nyt jo se koulu !! ♥

Käytiin meikän duunipaikalla syömässä ja moikkaamassa duunikavereita, Ärrällä juomassa kahvit, lähikaupassa ostamassa iltaherkkuja ja pari tuntia sitten yöuinnilla lähirannassa. Suomeksi sanottuna tosi perus chillauspäivä, mutta jotenkin ihanan rento ja mukava. Tykkään tämmösistä päivistä!

Kerroin myös aiemmin, että tein tilauksen Leather Heaveniin, jossa oli Harley-Davidsonin ja Hot Leathersin t-paidan. Valitettavasti Harrikan t-paidan S-M koot olivat loppuneet, joten vaihdoin sen West Coast Choppersin  t-paitaan ja Harrikka-pinssiin. WCC-paidassa oli huimasti pidempi toimitusaika, mutta oli se niin hieno, että olin valmis odottamaan. Huomenna (=tänään) paketin pitäis rantautua meidän lähikauppaan noudettavaksi. Yeeeeeeesssss!


En ole pitkään aikaan ottanut itsestäni kunnon naama-/asukuvia vaan kaikki on jotain Instagram-pikseleitä. Huomisen suunnitelmat menivät piloille, joten ajattelin yksin kotona ollessa kävellä vaikkapa tuonne lähipolulle ja ottaa vähän uusia kuvia. Toivottavasti jengiä ei ole aamupäivästä hirveästi liikenteessä, koska mielestäni monikaan asia ei ole niin awkward, kun ihminen ottamassa yksin selfieitä randomien ympäröimänä. :D

Ja hei - muistakaa tulla moikkaamaan mua Ilosaarirockin kaljatelttaan la-su!

: Necromantic