Näytetään tekstit, joissa on tunniste rainbowhair. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rainbowhair. Näytä kaikki tekstit

Burn It Down

7.12.2014

Hups, kerkesi tulla melkein kolmen kuukauden blogitauko! Parempi olla selittelemättä kuten yleensä. Nytkin teen tosin pikaisen postauksen kaikesta, mitä on tapahtunut tämän reilu kahden kuukauden aikana, ennen kuin alan tekemään iltahommeja huomista aamua varten.

Elikkäs, tässä on ollut nyt kaikenlaista! Luonnollisesti koulua ja töitä. Koulussa menee hyvin, ja viime viikolla sain viimeisenkin leikkausnäyttöni suoritettua eli kohta alkaa oikeat, maksavat asiakkaat. Kieltämättä jännittää. Olen myös muutamien kavereiden hiuksia leikellyt kotona ja ostellut pieniä kivoja juttuja koulua varten. Meillä alkoi myös vähän aikaa sitten ensimmäinen ehostuskurssi eli meikkaamista. Meinasin joutua vararikkoon ostaessani monen sadan euron arvoisia siveltimiä ja muita tarvikkeita, mutta ainakin laadun pitäisi olla hyvä! Odotan innolla, että missä vaiheessa päästään kunnolla meikkailemaan. :]


Muuten olen nähnyt ystäviä, sukulaisia, alkanut pitkästä aikaa lukemaan englanniksi kirjoja ja yrittänyt aina vähän sisustaa kotia uudelleen. En edes muista, milloin viimeksi olen avannut tietokoneen, apua! Se pieni aika, mitä jää koulun ja töiden jälkeen haluan käyttää rakkaiden kanssa oleskeluun ja vanhoihin harrastuksiini, kuten tarinan kirjoittamiseen paperille ja piirtämiselle. Alan uhkaavasti mummoutua.

Harmittaa, etten aiemmin ole päässyt tekemään varsinaista Halloween-postausta. Halloweenhan on meidän perheessä ollut todella iso juhla jo 15. vuoden ajan, about samaa luokkaa kuin jouluaatto. Rakas pöytäkoneeni ei jostain syystä halua löytää iPhoneani ja kanit jyrsi yllätykseksi kannettavan johdon poikki, joten en ole päässyt laittamaan minnekkään muualle kuvia, paitsi Instagrammiin (ja sinnekkin muutamia). Olin siis tosiaan niin torvelo, etten muistanut ottaa kameraani mukaan Halloweeniksi. Vaikka ilta ei mennyt ihan niin kivasti kuin yleensä, niin ainakin minulla, Tommi ja pikkuveljelläni oli todella mukavaa! Tänä vuonna esitin siis Kuollutta Leskeä - ja pakko kyllä myöntää, että nuo piilarit oli ihan vimpan päälle!


Ainiin, tukkakin muuttui turkoosiin, siniseen ja tummansiniseen. Thänk juu Manic Panic!


Ainiin, meikällä kävi myös mäihä, sillä eräs vaatemerkki USAsta löysi Instagram-kuvani, pyysi laittamaan hakemusta heille "sponsorimalliksi" ja tittidii, minut valittiin! Se oli iloinen hetki se. Ensi vuoden puolella saan itselleni törkeen siistejä vaatteita kuvattavaksi ja mainostettavaksi. :] Olen ehkä hieman innoissani!

: Necromantic

Monster Magnet

6.7.2014

Teen tämmösen pikapostauksen ennen kuin lähdetään miehen kanssa ruokakauppaan päin. Tosiaan oltiin vanhempien luona Nummelassa keskiviikkona, ja torstaina napattiin pikkuveli tänne meidän kanssa Itä-Helsinkiin. Käytiin Korkeasaaressa ihmettelemässä elukoita, syötiin pizzaa ja pelailtiin vanhoja PS2-pelejä. Oli kyllä taas hirmuisen mukavaa! Perjantaina porukat tuli kahvittelemaan samaan aikaan, kun hakivat pikkuveikan (ja äiti tapansa mukaan alkoi siivoamaan eli pesi eteisen peilin, vessan oven, uunin.. En kestä!)


Eilen käytiin asioilla keskustassa ja Itiksessä, muttei mitään kummempaa. Tosin värjäsin Tommin tukan Stargazerin  UV-vaaleanvihreellä! Hittolainen siitä tuli siisti. Alko itsekkin himottaa taas shokkivärit, esimerkiksi turkoosi on kuumotellut mua ihan älyttömästi. En vaan millään jaksais sitä blondausprosessia. No, ehkä saan suostuteltua jonkun kaverin hommaan. :D


Laitoin myös Goottikirppikselle kaikkia vanhoja vermeitä myyntiin. Vaatteita en vielä jaksanut kuvata, mutta nekin tulee ennemmin tai myöhemmin. Kaikki rahat laitan säästöön koulutarvikkeita varten. Josta tulikin mieleen, että sain tilattua jo muutaman harjoituspään, leikkaussakset, superhyperultramega-föönin, leikkauskapan ja esiliinan tarvikekotelolla. Ei enää hirmuisesti olekkaan listassa, mitkä pitää hankkia 11.8 mennessä. Nää koulutarvikkeet ajaa mut kyllä konkurssiin.. Phuh.


On tää blogin kirjoittaminen taas jotenkin alkanut tuntua puulta. Rakastan kirjoittamista yli kaiken, mutta en jotenkin saa taas mitään irti. En haluaisi lopettaakkaan, mutta tuntuu aika rasittavalta kirjoittaa monta tuntia yhtä tekstiä, kun kiinnostuneita ihmisiä on hirmu vähän. Toivon suuresti, että ihmiset laittaisivat minulle toivomuksia postauksista, kenties parannettavaa yms. Valitettavasti tekemiäni tatskoja en halua vielä laittaa ennen kuin tatuoijakaverini tulee näyttämään minulle muutamia kikkoja. Harmittaa, ettei tatskaamiseenkaan ole ollut kauheasti aikaa, kun koko ajan on ollut jotain puuhaa eikä tunnu, että ikinä kerkeää kunnolla levätä. Tavallaan on kiva, että on paljon tekemistä, mutta tavallaan harmittaa, ettei jää lepäämiseen paljoa aikaa. Ristiriitaista! Toivotaan, että tää kirjoitusinto palais taas ennalleen.

: Necromantic