It's okay to be sad

29.6.2014

Pitkästä aikaa kirjoittelen syvällisempiä juttuja. Tunteita ja ajatuksia on paljon, joten pyydän anteeksi jo etukäteen, jos teksti tuntuu sekavalta. Tällä kertaa en halua olla tarkkana kirjoittaessani vaan antaa tekstin vaan tulla.

Netissä on pyörinyt muutamia videoita ja linkkejä siitä, miten ihmiset esittävät somessa/netissä onnellisuuttaan normaalia enemmän. Enään ei hyväksytä "keskiarvoista" elämää, saati sitten onnettomampaa tai surullisempaa vaan kaikki esitetään todella upeana ja loistokkaana. Olen miettinyt asiaa etenkin viime aikoina paljon, koska en itsekkään halua enää avaa suutani, jos asiat ovat huonosti. Viime kuukaudet ovat kyllä olleet ehkä elämäni parhaimpia eikä negatiivisuutta paljoa ole ollutkaan, mutta kaikille meille tulee aikoja, jolloin kaikki ei ole hyvin. Miksi niistä ei enää saa puhua ääneen?



Pyydän katsomaan nämä kaksi linkkiä, jotta pääsette samaan fiilikseen:


Miksi minä en kirjoita enää avoimesti tunteistani? Koska saan niistä itselleni vain negatiivisuutta. Avauduin joskus vanhassa blogissani mm. huonoista/väkivaltaisista suhteistani ja koulukiusaamisesta. Se oli vaikea aihe minun kirjoittaa. Sain onnekseni paljon positiivisia kommentteja rohkeudestani ja avoimuudestani, mutta tietenkin kieroonkasvaneita, inhottavia ihmisiä tuli sanomaan, miten olen "huomionhakuinen" "valehtelija" "säälittävä" ja "ansainnut kiusaamisen." Seriously? Miten ihmiset voivat olla niin kamalia toisiaan kohtaan? Kyllä, minusta saa helposti negatiivisen kuvan netissä, koska olen temperamenttinen ja suorasanainen ihminen, ja minun kanssani saa helposti väittelyjä aikaiseksi. Siltikään en ole koskaan ollut pahantahtoinen ihminen. Rakastan tutustua uusiin ihmisiin, olen luotettava, rehellinen ja ajattelevainen. Rakastan antaa ihmisille lahjoja enemmän kuin itse saada niitä, ja aina puolustan läheisiäni; olen menettänyt ystäviä sen takia, että olen puolustanut toisia läheisiäni. Ja voin sanoa rehellisesti, etten kadu hetkeäkään. Oikeat ihmiset ovat jääneet ympärilleni.

Tiedän, että moni muukin kärsii samasta ongelmasta, kuin minä - ei halua puhua enää mitään ääneen, koska saa siitä itselleen sain turhaa negatiivisuutta. Ja minusta se on aivan älytöntä, että saamme negatiivisuutta niskaamme vain sen takia, että olemme avoimia. Elämän ei kuulu olla aina upeaa ja ihanaa. Mikä se sellainen maailma olisi, jos koskaan ei tapahtuisi mitään negatiivista? Meidän kuuluu harmistua ja vihastua. Joskus se tekee hyvääkin - kunhan ulkopuoliset eivät kärsi sen takia.


Ihmiset - meidän pitäisi pystyä puhumaan taas avoimesti tunteistamme. Meillä on lupa valittaa, kun on ollut huono päivä töissä, rahat on loppu, kaverin kanssa tuli riita tai kumppani mököttää meille. Ei ole normaalia, jos esittää kaiken olevan koko ajan upeaa ja virheetöntä. Oikeasti onnellinen ihminen pystyy myöntämään virheensä ja huonot hetket elämässä. Meidän ei pitäisi antaa huonojen ihmisten (esimerkiksi riitaa liekittävien anonyymien) muuttaa sitä, mitä voimme sanoa ääneen ja mitä emme. Meidän pitää saada olla sellaisia, kuin olemme.

Tietenkin on ihmisiä, jotka eivät ole koskaan halunnut puhua avoimesti tunteistaan, edes läheisille ystävilleen. Kaikki tietenkin käsittelevät tunteitaan eri tavalla. Mutta etenkin blogimaailmassa monet lemppari bloggarini ovat joko lopettaneet kokonaan kirjoittamisen tai karsineet kaiken vain materialliseen onneen. Miksi? Koska ovat saaneet tarpeekseen vieraiden (tai vihaajien) vittuilusta. En ymmärrä, miten ihmiset viitsivät tehdä näin; polkea toisia ihmisiä maanrakoon syystä x. Ja kommentoiden yleisesti anonyymeille: yritättekö saada kokonaan bloggailun lopetettua Suomesta vai vaan ne, jotka eivät miellytä omaa silmäänne? Yritättekö haukkua ihmisiä siihen pisteeseen, kunnes he poistuvat kokonaan keskuudestamme? Vai ajatteleko edes niitä kaikkia seurauksia, mitä yhdellä negatiivisella kommentilla teette? Monet ihmiset ovat satuttaneet itseään vakavasti tai jopa lopettaneet elämänsä kiusaamisen takia. Onko se teidän mielestänne hauskaa vai oletteko inhimillisiä, ja tunnette edes pienen piston sisällänne?


Haluan vielä antaa esille muutaman bloggaajan, jonka aitous ja rehellisyys ovat hämmästyttäviä. Ihailen tällaisia ihmisiä, jotka muiden mielipiteistä huolimatta uskaltavat olla rehellisiä, aitoja ja kauniita.


: Necromantic

Costa de Almeria '14

28.6.2014



Travel is the only thing you buy, that makes you richer.

Hey taas! Kotiuduttiin eilen Espanjan lämmöstä tänne Helsinkiin. Jos meillä ei olisi noita pieniä karvavauvoja, minut olisi saanut pakottaa lähtemään tuolta. Ei tarvinnut stressata mitään käytännönjuttuja vaan sai vaan olla ja kerätä voimia. Syötiin ja juotiin paljon ulkona, oltiin rannalla, altaalla, kierreltiin katuja, vuokrattiin auto (!), jolla käytiin paikallisessa kauppakeskuksessa, shoppailtiin, tutustuttiin uusiin ihmisiin, uuteen kulttuuriin.. Espanjan reissu voitti kyllä Turkin ihan 100-0! Ahdistun helposti vieraiden ihmisten tyrkyttämisestä, minkä takia Turkin Alanya ei ollut minulle oikea paikka, mutta vasta uudeksi lomakohteeksi tullut Costa de Almeria oli rauhallinen ja kaunis paikka. Ainoa kohde, jonne voisin sanoa meneväni uudelleen! Nyt lopetan tän ylitsevuotavan hehkutuksen ja jaan muutamia kuvia. :-) Ps, en jaksanut muokata, sry.




Monet tulivat hehkuttamaan minulle Facebookissa, miten oikeaan aikaan varattiin matka. Hinta oli tuolloin vaan 299€ per nuppi, ja nyt hinnat ovat reilu 400-600€ samasta kohteesta! Huhhuh. Säätkin oli kuulemma ainakin Uudellamaalla melko kamalat, ja eilen kun tultiin kotiin paistoi aurinko. Ja nytkin on melko lämmin! En kyllä voisi olla tyytyväisempi, että lähdettiin tonne; muutamat kivat festarit jää nyt kokematta, mutta ei haittaa ollenkaan. Seuraavana kesänä sitten! Ja ainakin Ilosaareen menen töihin, jos ei muuten.

Laitan nyt samalla vielä muutamat materialliset jutut, mitä ostin. Kauheasti ei ollut shoppailupaikkoja edes ostoskeskuksessa, mutta onneksi vanha kunnon Primark  ei petä.

Kauneusjuttuja super halvalla! Alan valmistautua mun kouluajan köyhyyteen. :D
 Ainoat, mitkä eivät ole Primarkista vaan jostain Espanjalaisesta kenkäkaupasta.
Parillakympillä sain kelposandaalit, joita olen etsinyt jo vuosia. Gladiaattorimeininkiä!
 Tatuointi-aiheinen t-paita.
:DDDDDD Hieno mytty. Ehkä söpöin One Piece ikinä! Näytän kuulemma vauvalta.

Ostin vielä iskälle semmosen pienen viinapullo-paketin, äidille perinteisesti jääkaappimagneetin, isosiskolle Vogue-paketin (lehti, paita ja jotain meikkejä), pikkuveljelle Wolverine t-paidan ja yhteiseksi mansikka-juustokakku-suklaata. Ensi viikolla koitetaan poiketa Nummelassa vieden tuliaiset, ja kaapataan taas pikkuveli tänne yökyläilemään. Varmaan käydään Korkeasaaressa, jos kelit sallii! Ja en muista mainitsinko, mutta ostettiin lahjakortti Helsinki Shooting Clubille. Päästään ampumaan käsiaseilla, yay! Lomaa on jäljellä reilu kolme viikkoa, ja kaikkea kivaa tekemistä on pilvin pimein, unohtamatta stailausprojektiani joka pitäisi käynnistää kohta. I love it!

: Necromantic

Byebye Finland and Hola Spain!

19.6.2014



Hola! Tällä puolella näyttöä aloitettiin eilen lomailu; reilu kuukausi pelkkää lepäämistä, yees! On kyllä niin pitkään odotettu tätä. En oo vielä saanut kyllä lomafiilistä päälle, koska ilma on niin perseestä ettei huvita olla ulkona yhtään. Ehkä lomafiilis paranee, kun ollaan tähän aikaan huomenna baareilemassa Espanjan yössä! Sekään ei tunnu yhtään todelliselta, vaikka lentokone lähtee alle 7h päästä. Hui! Almeriahan on Euroopan lämpimintä ja vähäsateisinta aluetta eikä ole mikään tyypillinen turistirysä. Ei siis valittamista. ;) Kuvat Googlesta.


Tänään meillä oli super tehokas päivä miehen kanssa, sillä herättiin aamulla aikaisin, täyttelin vikatkin kohdat koulupapereista, käytiin hakemassa avoin työtodistus duunista, käytiin kirjastossa kopioimassa papereita, käytiin Itiksessä syömässä, ostamassa uudet bikinit/shortsit/muuta tarpeellista, siivottiin kämppä lattiasta kattoon monia tunteja, tiskattiin, käytiin miehen siskon luona antamassa avaimet karvavauvojen hoitoa varten, pestiin pyykkiä, pakattiin.. Mitäköhän vielä. Puuhaa oli ihan reippaasti klo 12 aamulla ilta 22 asti! Hurjaa, en edes tajua, mihin se aika katosi. Päätettiin ihan suorilteen valvoa vaan aamuun asti, sillä onko ihan hirveästi järkeä lähteä nukkumaan, kun kumpaakaan ei vieläkään väsytä yhtään ja herätys on siinä 03.30-04.00..? Joo ei. Koitan pelailla ja keksiä kaikkea muuta tekemistä, ettei uni tule vahingossakaan. Lentokoneessa yritän pakkonukkua niinkuin viime vuonnakin matkalla Turkkiin.


Nojoo, kirjottelen taas lisää enemmän tai vähemmän tärkeitä postauksia, kunhan kotiudun takas Helsinkiin. Ainakin suuri kuvatulva Espanjan reissusta ja uudet materiat odottavat tulevaisuudessa! Mutta hyvää juhannusta kaikille rakkaille lukijoilleni! Älkää sammuko lumihankeen. ;) Hasta la vista!

: Necromantic

IM SO HAPPEH

12.6.2014



Pahoittelut taas melkein kahden viikon blogihiljaisuudesta. Ollut liikaa kaikkea kivaa menoa, etten ole jaksanut olla oikeastaan yhtään koneen äärellä (puhumattakaan miten jäätävästi on ollut iltavuoroja, phuh). Mutta ihan huippu juttuja on tapahtunut viime päivinä!

º PÄÄSIN KOULUUN!!!! Ai luoja mä olen onnellinen! Vihdoinkin löytyi ala, mikä oikeasti kiinnostaa ja pääsin sinne ensimmäisellä yrittämällä. Syksyllä meikästä alkaa sitten kouluttautua parturi-kampaaja. Ihan liian huippua!

º Varattiin matka Espanjan Costa de Almeriaan! Kahdeksan päivää, ja myö mennään miehekkeen kanssa. En jaksa enää odottaa!

Kuva: Google.fi
º Oltiin viime viikonloppuna Nummelassa viettämässä laatuaikaa porukoilla. Joskus seiskan aikoihin tultiin miehen kanssa saunomasta ja jäätiin meidän yläterassille juomaan kaljaa ja siideriä. Iskä ja pikkuveli tuli vielä siihen meidän seuraksi; kuunneltiin rock-musiikkia iskän kajareista, juotiin shotteja ja juteltiin kivet ja kannot läpi. Mun mielestä on siistiä, että Tommi tulee meidän perheen kanssa niin hyvin toimeen. Tosin, kukapa ei mein iskän kanssa tuliskaan!

º Löysin Leather Heavenistä kaikkia ihania Harley-Davidson juttuja, jotka päädyin eilen yöllä tilamaan. En ala kaikista härpäkkeistä erikseen nyt laittaa kuvia, mutta tässä muutama paita, jotka vei oitis mun sydämmen. :-) Muutama todella ihana yksilö jäi vielä kuumottelemaan, mutta ihmettelen niitä lisää myöhemmin.


Kuvat: Leatherheaven.com
º Neljän viikon kesälomani alkaa tasan viikon päästä! Onhan tässä sen verran viimesen vuoden aikana tehtykkin töitä, että loma tulee jalkojen ja selänkin mielestä enemmän kuin tarpeeseen.

º Päästiin työkaverini kanssa Ilosaarirockiin töihin! Meidät voi sitten viikonloppuna bongata kaljateltasta, jos ei nyt satuta olla katsomassa juuri silloin Turmion Kätilöitä tai Studio Killersiä. ;)

Kuva: Ilosaarirock.fi
Meinaan seota tästä onnellisuuden määrästä. Vielä, jos asuntokin tulis tähän samaan syssyyn niin varmasti tippuis meteoriitti taivaalta. Ottaen vielä huomioon, että tänään kuultuani koulujutuista, pääsin lähtemään jo tunnin jälkeen pois töistä (yritin saada tätä päivää kovasti vapaaksi, mutten aiemmin saanut) ja lähikaupassa kadotin lompakkoni; luulin tämän olevan se, mikä pudottaa minut takaisin maankamaralle, mutta joku ihana mummeli oli tuonut sen kassalle tiputettuani sen. Ihania ihmisiä on siis vielä olemassa! Lopun illan olen ulkoiluttanut meidän Nuusku-kania ja syönyt mansikoita. Tänään on erittäin hyvä päivä!

: Necromantic