It's okay to be sad

29.6.2014

Pitkästä aikaa kirjoittelen syvällisempiä juttuja. Tunteita ja ajatuksia on paljon, joten pyydän anteeksi jo etukäteen, jos teksti tuntuu sekavalta. Tällä kertaa en halua olla tarkkana kirjoittaessani vaan antaa tekstin vaan tulla.

Netissä on pyörinyt muutamia videoita ja linkkejä siitä, miten ihmiset esittävät somessa/netissä onnellisuuttaan normaalia enemmän. Enään ei hyväksytä "keskiarvoista" elämää, saati sitten onnettomampaa tai surullisempaa vaan kaikki esitetään todella upeana ja loistokkaana. Olen miettinyt asiaa etenkin viime aikoina paljon, koska en itsekkään halua enää avaa suutani, jos asiat ovat huonosti. Viime kuukaudet ovat kyllä olleet ehkä elämäni parhaimpia eikä negatiivisuutta paljoa ole ollutkaan, mutta kaikille meille tulee aikoja, jolloin kaikki ei ole hyvin. Miksi niistä ei enää saa puhua ääneen?



Pyydän katsomaan nämä kaksi linkkiä, jotta pääsette samaan fiilikseen:


Miksi minä en kirjoita enää avoimesti tunteistani? Koska saan niistä itselleni vain negatiivisuutta. Avauduin joskus vanhassa blogissani mm. huonoista/väkivaltaisista suhteistani ja koulukiusaamisesta. Se oli vaikea aihe minun kirjoittaa. Sain onnekseni paljon positiivisia kommentteja rohkeudestani ja avoimuudestani, mutta tietenkin kieroonkasvaneita, inhottavia ihmisiä tuli sanomaan, miten olen "huomionhakuinen" "valehtelija" "säälittävä" ja "ansainnut kiusaamisen." Seriously? Miten ihmiset voivat olla niin kamalia toisiaan kohtaan? Kyllä, minusta saa helposti negatiivisen kuvan netissä, koska olen temperamenttinen ja suorasanainen ihminen, ja minun kanssani saa helposti väittelyjä aikaiseksi. Siltikään en ole koskaan ollut pahantahtoinen ihminen. Rakastan tutustua uusiin ihmisiin, olen luotettava, rehellinen ja ajattelevainen. Rakastan antaa ihmisille lahjoja enemmän kuin itse saada niitä, ja aina puolustan läheisiäni; olen menettänyt ystäviä sen takia, että olen puolustanut toisia läheisiäni. Ja voin sanoa rehellisesti, etten kadu hetkeäkään. Oikeat ihmiset ovat jääneet ympärilleni.

Tiedän, että moni muukin kärsii samasta ongelmasta, kuin minä - ei halua puhua enää mitään ääneen, koska saa siitä itselleen sain turhaa negatiivisuutta. Ja minusta se on aivan älytöntä, että saamme negatiivisuutta niskaamme vain sen takia, että olemme avoimia. Elämän ei kuulu olla aina upeaa ja ihanaa. Mikä se sellainen maailma olisi, jos koskaan ei tapahtuisi mitään negatiivista? Meidän kuuluu harmistua ja vihastua. Joskus se tekee hyvääkin - kunhan ulkopuoliset eivät kärsi sen takia.


Ihmiset - meidän pitäisi pystyä puhumaan taas avoimesti tunteistamme. Meillä on lupa valittaa, kun on ollut huono päivä töissä, rahat on loppu, kaverin kanssa tuli riita tai kumppani mököttää meille. Ei ole normaalia, jos esittää kaiken olevan koko ajan upeaa ja virheetöntä. Oikeasti onnellinen ihminen pystyy myöntämään virheensä ja huonot hetket elämässä. Meidän ei pitäisi antaa huonojen ihmisten (esimerkiksi riitaa liekittävien anonyymien) muuttaa sitä, mitä voimme sanoa ääneen ja mitä emme. Meidän pitää saada olla sellaisia, kuin olemme.

Tietenkin on ihmisiä, jotka eivät ole koskaan halunnut puhua avoimesti tunteistaan, edes läheisille ystävilleen. Kaikki tietenkin käsittelevät tunteitaan eri tavalla. Mutta etenkin blogimaailmassa monet lemppari bloggarini ovat joko lopettaneet kokonaan kirjoittamisen tai karsineet kaiken vain materialliseen onneen. Miksi? Koska ovat saaneet tarpeekseen vieraiden (tai vihaajien) vittuilusta. En ymmärrä, miten ihmiset viitsivät tehdä näin; polkea toisia ihmisiä maanrakoon syystä x. Ja kommentoiden yleisesti anonyymeille: yritättekö saada kokonaan bloggailun lopetettua Suomesta vai vaan ne, jotka eivät miellytä omaa silmäänne? Yritättekö haukkua ihmisiä siihen pisteeseen, kunnes he poistuvat kokonaan keskuudestamme? Vai ajatteleko edes niitä kaikkia seurauksia, mitä yhdellä negatiivisella kommentilla teette? Monet ihmiset ovat satuttaneet itseään vakavasti tai jopa lopettaneet elämänsä kiusaamisen takia. Onko se teidän mielestänne hauskaa vai oletteko inhimillisiä, ja tunnette edes pienen piston sisällänne?


Haluan vielä antaa esille muutaman bloggaajan, jonka aitous ja rehellisyys ovat hämmästyttäviä. Ihailen tällaisia ihmisiä, jotka muiden mielipiteistä huolimatta uskaltavat olla rehellisiä, aitoja ja kauniita.


: Necromantic
  1. Tää oli hyvä postaus!:) Nykyää kaikki on monissa blogeissa ja facessa nii ihanaa ja täydellistä vaikkei sitä oikeesti ookkaa. Ihmiset ei uskalla olla avoimia ku heti ollaa haukkumassa tai arvostelemassa. Ite oon aina ollut aika avoin,koska en halua sulkea jotai parasta puoltani pois muiden takia. Nykyää tieteki ku menee paremmi kuin ennen niin kirjotan tieteki hyvistä asioista,mutta myös huonoista asioista saa kirjottaa:) Kiitos kuiteki sanoistasi,iha herkistyin♥Oot itekki mahtava bloggari:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. n__n Sepäs se, ihmiset ei enää uskalla näyttää mitään negatiivisuuksia, koska saavat siitä "huonon leiman". En kyllä ymmärrä, että millä perusteilla. Itse yritän olla enemmän aito taas, mutten tietenkään liian henkilökohtainen. Ja voi ihana. ♥

      Poista
  2. Ihana kirjoitus! Hyvä rakas<3 (:

    Marika<3

    VastaaPoista
  3. Hieno kirjoitus :) Täydellistä ihmistä ei olekkaan, kaikilla on heikkoutensa, harva vain paljastaa mitään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) ei kaikkia heikkouksia tarvitsekkaan paljastaa, mutta elämön normeihin kuuluu ettei sina ole onnellinen. Surut kuuluvat myös terveelliseen ja tasapainoiseen elämään. :)

      Poista
  4. Tosi hyvä postaus! Niin totta joka sana.

    Musta on niin perseestä se, että kaiken pitää olla niin tiptop hyvin. Täytyy antaa ihmisille sellainen kuva, että kaikki on täydellistä. Ei kenenkään elämä voi olla oikeesti niin hienoa. Ja kyllä täydellisyyskin vaatii kaiken hienon vastapainoksi vähä sitä kakkaakin.

    Musta jotenkin tuntuu, että jos joku nykyään ilmoittaa somessa, että on huono päivä tai tuntuu pahalta niin se leimataan heti säälin kerjäämiseksi tms. Tai jos ihminen ei koko ajan ole menossa johonkin tai hankkinut jotain uutta tai vetää sapuskana aina pottuja, on ihminen tylsä. En kykene ymmärtämään sitäkään, miksi toisen pahaa oloa pitää vielä lisätä juurikin mainitsemillasi anonyymi kommenteilla ja miksi ihmisiä pitää aina arvostella? Miksei me ihmiset voida vaan joko samaistua toisiin ihmisiin, kannustaa, tarjota tukea tai pitää vaan turpaamme tukossa.

    Ja ja.. Argh, aivot ei toimi vielä tähän aikaan aamusta täysillä, mitähän muuta mun piti vielä tähän kirjoittaa.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I hear you! Ei edes maailman rikkaimmilla ihmisillä ole kaikki pelkkää tanssia ja hattarassa kieriskelyä. On ok, jos ihminen puhuu virheistään ja huonoista päivistään, ei sen pitäisi olla mikään kielletty tabu. Ärsyttää, urgh! Ja ei se mitään, munkin aivot oli eilen yöllä tätä kirjoittaessani aikamoista soossia. :D

      Poista
  5. anonyymina helppo huudella.. Monesti *ttumaisimmat on ihmisiä jotka tunnet/tiedät. Pitäis ajatella, että siellä näitä kommentteja lukemassa on oikee ihminen, ei mikään sarjakuvahahmo.
    Kivaa kesää! :) -J

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä, en ois osannu paremmin sanoa! Ja kiitti samoin. :]

      Poista

Vain asialliset kommentit julkaistaan! Kiitos. ♥