Ghost

Hey! Mulla ei itseasiassa ole mitään erityistä aihetta kirjoittaa, kunhan raapustelen muuten vain. Tämän hetkiset fiilikset: joulu on ihana, lunta sais tulla, tarviin uuden puhelimen, haluan isomman asunnon, mies on söpö kun puhuu unissaan ja puput on hassuja. Eniten kuumottelen ensi viikkoa, kun tulee veronpalautukset. Ajattelin heti keskiviikkona ostaa iPhonen, pikkujouluasun ja muutamia lahjoja. Torstaina vietetään pikkujoulua keilaten ja duunikaverilla juoden. Kiva nähdä pitkästä aikaa vapaa-ajalla työkavereita! Yleensä on ne muutama, keiden kanssa kaljotellaan ja/tai soitellaan, mutta nyt pääsee kunnolla viettämään iltaa kaikkien kanssa. Pitkästä aikaa hyvä syy laittautua ihan överisti.

Tänään vihdoin ja viimein tajusin sen: joulu on tulossa! Oon Facebookista aika paljon stalkannut, että monetkaan läheiset ei tykkää joulusta, varsinkin "eri tyyliset ihmiset". Mikä siinä joulussa on niin kamalaa, että sitä suorastaan vihaa? Itse olen aina rakastanut joulua ja ennen kaikkea sitä fiilistä. Lunta, kimalteleva joulukuusi, piparien ja jouluruokien tuoksu, lahjojen paketointi, korttien tekeminen, haudoilla käyminen, jouluohjelmat, kynttilät.. Rakastan kaikkea joulussa, jopa sitä stressiä ja kiirettä, mikä normaalisti ajaa mut hulluks. Jouluna kaikki ovat ihania ja kaikki on ihanaa. Luv.

© Jenni Kaurila

Mua harmittaa se, ettei mulla ole enää aikaa millekkään. Haluaisin ottaa uusia kuviakin, mutta koko ajan on kiire ja stressi. Silloin kun ei ole kiire, olen rättiväsynyt ja nousen parhaimmillaan sängystä kolmelta. Ihan naurettavaa. Laittautuminenkin on ollut ihan nollassa, koska syksy ja pimeys masentaa. Töissä on pitkiä iltavuoroja (pääasiassa keittiössä), joten tuntuu turhalta laittaa ykköset päälle ja näyttää samalta kuin baariin mennessä. Puhumattakaan hiuksista, jotka on joka päivä kiinni ja juurikasvu kasvaa kasvamistaan.. Toivon, että tää syksyn/talven masentelu alkaa häivetä ja pääsen nauttimaan kaikesta täysillä. Jos joku tietää supervitamiineja toivottamalle vihanneksien syöjälle niin vinkkiä saa antaa!

Ja tietenkin tatskajuttuja. Ruusu on parantunut hyvin, huomenna ajattelin kiduttaa itseäni ja Tommia lisää. Väritän ensimmäistä kertaa ikinä, punaista ja valkoista aion käyttää ruusuuni. Olen myös piirtänyt lyijykynillä ja tusseilla, koska sain ihanan ehdotuksen, jossa pyydettiin suunnittelemaan tatuoinnit idoleille, läheisille tai muille tärkeille ihmisille. Oon niin innoissani tästä haasteesta! Toivottavasti saadaan tuo skanneri pikku hiljaa toimimaan niin tulee hyvä laatuisiakin kuvia. :-)

© Jenni Kaurila

Loppuun vielä pakollinen valitus selästä. Mun selkä ei yksinkertaisesti ole enää yhtään yhteistyökykyinen vaan tänäänkin töiden jälkeen meinasin kuolla, kun istuin sohvalle. Särkylääkkeet, lihasvoiteet ja hierominen ei auta yhtään. Huomenna taas kohti Terveystaloa. Lievästi sanottuna ärsyttää, koska en ole yhtään sellainen ihminen, jonka omatunto kestäisi jatkuvaa saikkuamista.. Pitäisi päästä terveyskeskukseenkin asti näyttämään selkää, jotta pääsisin jatkotutkimuksiin. Tänään meni niin lopullisesti hermo, että pieni itkukin tuli. Ei niinkään se kipu edes vaan tämä jatkuva tilanne. Toivottavasti pääsisin pian fysioterapeutille ja syy löydettäisiin.. Tuun hulluksi. :-(

♥: Necromantic